Tervetuloa Härmän seudun keliayhdistyksen sivuille

Yhdistyksemme tuleva puheenjohtaja Päivi Kleimola kesäisissä maisemissa. Olkaapa yhteydessä !
La 25.3.17 yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Härmän Kuntokeskuksessa
Samassa yhteydessä Kuntokeskuksen edustaja lähestyi osanottajia teemalla Hyvän olon avaimet

Yhdistyksen pizzaillat

Hyvän osanottajajoukon keränneet pizzaillat jatkuvat alla olevan listan mukaisesti. Pääsääntöisesti kokoonnumme jossain yhdistyksemme alueella joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina kello 18, mutta poikkeuksiakin on kuten näette. Mukaan saa tietenkin tulla myös ei -keliaakikot.

Ti 4.4.2017 klo 18.00 Kauhava, Kotipizza

Ti 2.5.2017 klo 18.00 Evijärvi, St 1. Mäntyhovi

Ti 6.6. 2017klo 18.00 Lappajärvi, Floripa

Ti 4.7.2017  ei tapaamista

Ti 1.8.2017 klo 18.00 Vimpeli, Kir-Si

 

Tapahtumat

 

Neljan koplan tapaaminen Vaasan saaristossa 10.6.2017. Ohjelma ja kuljetukset lähempänä.

 

Puheenjohtajan blogi 6.1.2017

Keliakia – harmiton vatsavaiva?

 

Marraskuun viimeisenä lauantaina Härmän seudun keliakiayhdistyksen väki starttasi jo aamuvarhaisella kohti Tamperetta. Retkelle osallistui kolmisen kymmentä yhdistyksen jäsentä ja heidän puolisoaan. Kaksipäiväiset messut keräsivät yli 4000 keliaakikkoa sekä heidän perheenjäseniään ja muita gluteenitonta ruokavaliota noudattavia henkilöitä Tampere-talolle.

Messuilla oli runsaasti asiantuntijoiden luentoja, gluteenittomien tuotteiden esittelyä ja myyntiä sekä Gluteeniton keittiö Maestrossa vielä kokkausnäytöksiä ja vinkkejä leivontaan. Lapsiakaan ei unohdettu ja heille oli oma alueensa temppuratoineen. Keliakialiiton vanhempaintoimikunnan jäseniltä sai tietoa lasten toiminnasta.

Luento-ohjelmassa oli monia kiinnostavia aiheita. Itse kävin kuuntelemassa dosentti Kalle Kurpan luennon aiheesta Keliakia ei ole vain harmiton vatsavaiva. Hän toi erinomaisesti esille sen asian, että monesti keliakiaa vähätellään ja pidetään ”harmittomana” vaivana. Harva kuitenkaan muistaa, kuinka vakava asia keliakia hoitamattomana voi olla. Hän palautti mieleemme, että vasta 1950-luvulta lähtien tauti on Suomessa tunnistettu ja osattu diagnosoida. Hän näytti vuonna 1937 otettua valokuvaa, jossa oli kolme lasta. Yksi lapsi oli yhdeksän vuoden iästään huolimatta ehkä neljävuotiaan kokoinen ja muistutti televisiossa näkemiämme nälänhädästä kärsiviä lapsia. Dosentti mainitsi, että myös lääkärit syyllistyvät monesti keliakian vähättelyyn, koska tauti löydetään nykyään jo varhaisessa vaiheessa, eikä ”nälänhädästä” kärsiviä ihmisiä vastaanotoille juurikaan ilmaannu. Nälänhädästä on juurikin kyse hoitamattomassa keliakiassa, jossa ravintoaineet eivät suolessa imeydy kuten pitäisi. Ongelman aiheuttaa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni, joka vaurioittaa ohutsuolen limakalvon. Keliakia voi altistaa myös monille liitännäissairauksille. Keliakiaan voi sairastua iästä riippumatta, vanhimmat henkilöt ovat olleet kahdeksankymmentävuotiaita.

Erinomaisen luennon piti myös perhepsykoterapeutti Liisa Välilä. Välilän viesti oli, että sairaus, varsinkin krooninen, on aina suuri muutos ihmisen elämässä, on sitten kysymys lievistä tai voimakkaista oireista. Myös hänellä oli mieleenpainuvia kuvia siitä, kuinka sairaus näyttäytyy taakkana, jota sairastuneen on kannettava, halusi tai ei. Jos taakka tuli vielä monen muun taakan lisäksi, sitä voi olla liian vaikea kantaa. Tässä kohtaa hän toi esiin yhdistysten osuuden taakan jakajana ja vertaistukena. Toivon, että jokainen uusi ja myös pitkään sairastanut voi olla yhteydessä meihin yhdistyksen jäseniin aina kun asiaa ilmenee.

                                             

                                                                                       Päivi Kleimola

                                                                 Härmän seudun keliakiayhdistys